Mitä eroa on arvonlisäveron ja liikevaihtoveron välillä?
Arvonlisävero ja liikevaihtovero ovat molemmat kulutukseen kohdistuvia veroja, mutta niiden toimintaperiaate on täysin erilainen. Liikevaihtovero perittiin ainoastaan myynnin viimeisessä vaiheessa, kun taas arvonlisävero kertyy jokaisessa tuotantoketjun vaiheessa niin, että jokainen portaan yritys tilittää vain oman arvonlisäyksensä osuuden. Suomi siirtyi liikevaihtoverosta arvonlisäveroon vuonna 1994, ja muutos oli osa EU-jäsenyysvalmisteluja. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset aiheesta yrittäjän näkökulmasta.
Miksi Suomi siirtyi liikevaihtoverosta arvonlisäveroon?
Suomi siirtyi liikevaihtoverosta arvonlisäveroon vuonna 1994 ennen EU-jäsenyyttä, koska EU edellytti jäsenmailta yhtenäistä arvonlisäverojärjestelmää. Käytännössä muutos oli kuitenkin välttämätön jo puhtaasti taloudellisista syistä: liikevaihtoveron rakenne tuotti vakavia kilpailuvääristymiä ja kannusti keinotekoisiin järjestelyihin.
Siirtymä ei tapahtunut yhdessä yössä. Suomessa oli jo ennen vuotta 1994 kokeiltu erilaisia välillisiä veromalleja, ja liikevaihtoveron ongelmat olivat tunnettuja. EU-jäsenyys antoi kuitenkin selkeän määräajan ja yhteisen viitekehyksen, johon uusi järjestelmä rakennettiin. Arvonlisäverojärjestelmä otettiin käyttöön 1. kesäkuuta 1994, ja se on pysynyt perusrakenteeltaan samana siitä lähtien, vaikka Verohallinnon ohjeistus ja verokannat ovat muuttuneet vuosien varrella.
Miten arvonlisävero toimii käytännössä yritykselle?
Arvonlisävero toimii niin, että yritys lisää veron myyntihintoihinsa, kerää sen asiakkailtaan ja tilittää sen valtiolle. Samalla yritys saa vähentää omiin ostoihinsa sisältyvän arvonlisäveron, jolloin se maksaa veroa vain omasta arvonlisäyksestään eikä koko myyntihinnasta.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa seuraavaa: jos yritys ostaa raaka-aineita 100 eurolla ja myy valmiin tuotteen 200 eurolla, se tilittää valtiolle veron vain 100 euron arvonlisäyksestä. Ostoihin sisältyvä alv on jo tilitetty ketjun edellisessä portaassa, eikä sitä tilitetä uudelleen. Tätä kutsutaan vähennysoikeudeksi, ja se on koko järjestelmän ydin.
Käytännön tasolla yritys siis:
- laskuttaa asiakkaalta hinnan, johon on lisätty arvonlisävero
- vähentää omiin hankintoihinsa sisältyvän arvonlisäveron
- tilittää erotuksen Verohallinnolle säännöllisesti
Tilitykset tehdään pääsääntöisesti kuukausittain OmaVeron kautta. Kirjanpidossa alv-käsittely vaatii tarkkuutta, koska vähennysoikeus edellyttää aina lainmukaista tositetta. Jos tosite on puutteellinen tai väärä verokanta on käytetty, vähennyskelvoton alv kirjataan vähennykseksi eikä kuluksi. Tämä on yksi yleisimmistä virheistä, joita tilitoimistot korjaavat asiakkaiden kirjanpidossa.
Mikä oli liikevaihtoveron suurin ongelma?
Liikevaihtoveron suurin ongelma oli niin sanottu kumuloitumisilmiö eli veron kertaantuminen. Koska vero perittiin vain yhdessä ketjun vaiheessa mutta se ei sallinut ostoihin sisältyvän veron vähentämistä, pitkissä tuotantoketjuissa vero kertyi lopulta moninkertaisena lopulliseen myyntihintaan.
Tämä johti käytännössä siihen, että yritykset pyrkivät integroimaan mahdollisimman monta tuotantovaihetta oman katon alle välttääkseen veron kertaantumisen. Alihankinta ja erikoistuminen eivät kannattaneet verotuksellisesti, mikä vääristeli markkinoiden toimintaa ja heikensi yritysten kilpailukykyä. Erityisesti pienet erikoistuneet yritykset kärsivät järjestelmästä eniten.
Toinen merkittävä ongelma oli kilpailuvääristymä kotimaisen ja ulkomaisen tuotannon välillä. Tuontitavaroihin kohdistui vero vain kerran, mutta kotimaisessa tuotannossa se saattoi kertaantua useaan kertaan ennen kuluttajaa. Arvonlisäverojärjestelmä poisti nämä epäkohdat kerralla.
Onko liikevaihtovero edelleen käytössä jossain maissa?
Kyllä, liikevaihtovero on edelleen käytössä useissa maissa, erityisesti Yhdysvalloissa, jossa se tunnetaan nimellä sales tax. Myös osassa kehittyvien maiden talouksia käytetään liikevaihtoveroon perustuvia malleja. EU:n jäsenmaat ovat kuitenkin kaikki siirtyneet arvonlisäverojärjestelmään, koska se on yhteisön sisämarkkinoiden toiminnan edellytys.
Yhdysvalloissa sales tax vaihtelee osavaltioittain ja on rakenteeltaan erilainen kuin eurooppalainen arvonlisävero. Se peritään pääsääntöisesti vain lopulliselta kuluttajalta, ei yritysten välisessä kaupassa. Järjestelmä on yksinkertaisempi hallita yksittäiselle myyjälle, mutta siinä esiintyvät samat kertaantumisriskit kuin Suomen vanhassa liikevaihtoveromallissa, erityisesti silloin, kun yritykset myyvät toisilleen.
Suomalaisen yrittäjän kannalta tällä on merkitystä erityisesti kansainvälisessä kaupassa: eri maiden verojärjestelmät toimivat eri tavoin, ja esimerkiksi Yhdysvaltoihin myytäessä on selvitettävä, minkä osavaltion sales tax -säännöt soveltuvat. Tässä asiantunteva veroneuvonta on korvaamatonta.
Milloin yrityksen täytyy rekisteröityä arvonlisäverovelvolliseksi?
Yrityksen on rekisteröidyttävä arvonlisäverovelvolliseksi, kun sen liikevaihto ylittää 20 000 euroa kalenterivuodessa. Tämä raja nousi 15 000 eurosta 20 000 euroon vuoden 2025 alusta. Alle tämän rajan toimivat yritykset voivat harjoittaa liiketoimintaa ilman alv-rekisteröintiä, mutta ne eivät myöskään voi vähentää ostoihinsa sisältyvää arvonlisäveroa.
Rekisteröityminen kannattaa kuitenkin harkita vapaaehtoisesti jo aiemmin, jos yrityksen asiakkaat ovat pääosin alv-velvollisia yrityksiä. Tällöin ostajat voivat vähentää laskuun sisältyvän veron, mikä tekee hinnoittelusta kilpailukykyisempää. Kuluttajille myytäessä tilanne on päinvastainen: alv nostaa hintaa, eikä kuluttaja voi sitä vähentää.
Rekisteröityminen tapahtuu Verohallinnon OmaVero-palvelussa tai yrityksen perustamisen yhteydessä. Tärkeintä on muistaa, että velvollisuus rekisteröityä syntyy jo silloin, kun liikevaihdon arvioidaan ylittävän rajan, ei vasta jälkikäteen. Myöhästynyt rekisteröinti voi johtaa veronkorotuksiin.
Arvonlisäverotus on yksi niistä alueista, joissa pienetkin tulkinnanvaraisuudet voivat tulla yrittäjälle kalliiksi. Tilitoimisto Aarnio on palvellut suomalaisia yrityksiä yli 65 vuoden ajan ja auttaa asiakkaitaan kaikessa alv-rekisteröinnistä veroilmoitusten laadintaan. Jokainen asiakas saa oman nimetyn vastuuhenkilön, joka tuntee yrityksen tilanteen ja pitää huolen siitä, että taloushallintopalvelut toimivat saumattomasti myös silloin, kun lainsäädäntö muuttuu. Aloittavan yrittäjän palvelut kattavat alv-rekisteröinnin ja muut perustamisvaiheen velvoitteet alusta loppuun.