Milloin yritys voi hakea arvonlisäveron palautusta?

Arvonlisäveron palautus syntyy yritykselle silloin, kun vähennettävä ostoihin sisältyvä alv ylittää myynnistä tilitetyn alv:n saman ilmoituskauden aikana. Tätä kutsutaan negatiiviseksi arvonlisäveroksi, ja se on täysin normaali tilanne esimerkiksi investointivaiheessa tai kausiluonteisessa liiketoiminnassa. Alla käymme läpi, milloin palautus syntyy, miten sitä haetaan ja mitä rajoituksia vähennysoikeuteen liittyy.

Milloin arvonlisäveron palautus syntyy yritykselle?

Arvonlisäveron palautus syntyy, kun yrityksen verokauden ostoihin sisältyvä alv on suurempi kuin myynnistä laskettu alv. Erotus on negatiivinen arvonlisävero, jonka Verohallinto palauttaa yritykselle. Tilanne on mahdollinen kaikille arvonlisäverovelvollisille yrityksille toimialasta riippumatta.

Käytännössä negatiivinen arvonlisävero syntyy useimmiten kolmessa tilanteessa. Ensimmäinen on investointivaihe, jossa yritys ostaa suuria tuotantovälineitä, laitteita tai kiinteistöjä ennen kuin myynti on käynnistynyt kunnolla. Toinen on vientikauppa: tavaran tai palvelun myynti EU:n ulkopuolelle on alv-vapaa, mutta hankintoihin sisältyvä alv on silti vähennyskelpoinen. Kolmas on kausiluonteisuus, jolloin hiljaisella kaudella ostot voivat ylittää myynnin.

Palautukseen oikeuttaa vain sellainen alv, joka kohdistuu vähennyskelpoiseen liiketoimintaan. Yrityksen on oltava rekisteröitynyt arvonlisäverovelvolliseksi, ja hankintojen on liityttävä verolliseen liiketoimintaan.

Miten arvonlisäveron palautusta haetaan käytännössä?

Arvonlisäveron palautusta ei haeta erillisellä hakemuksella. Palautus syntyy automaattisesti, kun yritys ilmoittaa negatiivisen alv:n OmaVero-palvelussa kausiveroilmoituksella. Verohallinto hyvittää erotuksen yrityksen verotilille tai palauttaa sen pankkitilille.

Prosessi etenee käytännössä näin:

1. Yritys laskee verokauden myynnin alv:n ja ostojen vähennyskelpoisen alv:n.
2. Jos ostojen alv ylittää myynnin alv:n, ilmoitetaan negatiivinen erotus kausiveroilmoituksella OmaVerossa.
3. Verohallinto käsittelee ilmoituksen ja siirtää palautettavan summan verotilille.
4. Yritys voi pyytää verotilillä olevan saldon palautusta pankkitilille tai käyttää sen tulevien verojen maksuun.

Ilmoituksen määräaika riippuu yrityksen valitsemasta verokauden pituudesta. Kuukausittain ilmoittavien yritysten määräaika on seuraavan kuukauden 12. päivä. Neljännesvuosittain ilmoittavilla määräaika on verokautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivä. Vuosi-ilmoittajilla palautuksen hakeminen on hitaampaa, koska ilmoitusväli on pitkä.

Tässä kohtaa korostuu ammattilaisen arvo: kirjanpitäjä varmistaa, että kausiveroilmoitus täsmää kirjanpitoon ja että kaikki vähennyskelpoiset ostot on huomioitu oikein. Virheellinen ilmoitus voi johtaa veronkorotukseen tai palautuksen viivästymiseen.

Kuinka nopeasti Verohallinto maksaa arvonlisäveron takaisin?

Verohallinto palauttaa arvonlisäveron tyypillisesti kolmen viikon kuluessa siitä, kun kausiveroilmoitus on vastaanotettu ja käsitelty. Käytännön aikatauluun vaikuttaa se, pyytääkö yritys palautusta verotililtä aktiivisesti vai jättääkö saldon odottamaan seuraavia maksuja.

Palautus siirtyy pankkitilille yleensä muutamassa pankkipäivässä palautuspyynnön jälkeen. Jos Verohallinto päättää tarkistaa ilmoituksen tarkemmin, käsittely voi kestää kauemmin. Tarkistus on tavallisempaa silloin, kun palautettava summa on poikkeuksellisen suuri tai yrityksen alv-profiili muuttuu merkittävästi aiempaan verrattuna.

Palautuksen nopeuttamiseksi kannattaa varmistaa, että pankkitieto on ajan tasalla OmaVerossa ja että kausiveroilmoitus on tehty virheettömästi. Puutteelliset tositteet tai epäjohdonmukainen kirjanpito voivat pysäyttää palautuksen kokonaan.

Voiko arvonlisäveron palautusta hakea takautuvasti?

Kyllä, alv-palautusta voi hakea takautuvasti korjaamalla aiemman kausiveroilmoituksen. Takautuva korjaus on mahdollista kolmen vuoden kuluessa sen verokauden päättymisestä, johon virhe tai puuttuva vähennys kohdistuu.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos yritys on unohtanut merkitä vähennyskelpoisen oston ilmoitukselle tai tehnyt laskuvirheen, tilanne on korjattavissa jälkikäteen. Korjaus tehdään OmaVerossa muuttamalla alkuperäistä kausiveroilmoitusta. Verohallinto käsittelee korjatun ilmoituksen ja palauttaa erotuksen normaaliin tapaan.

Takautuva haku on erityisen hyödyllinen tilanteissa, joissa yritys on alkuvaiheessa hoitanut kirjanpidon itse ja huomannut myöhemmin, että osa vähennyksistä on jäänyt tekemättä. Verohallinnon ohjeiden mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti, jos kyse on monimutkaisemmasta tilanteesta kuin yksittäisestä laskuvirheestä.

On tärkeää muistaa, että takautuva korjaus voi myös johtaa lisäveroon, jos tarkistuksessa havaitaan virheitä molempiin suuntiin. Siksi takautuvaan korjaukseen kannattaa aina pyytää kirjanpitäjän arvio ennen kuin muutoksia tehdään.

Mitkä kulut eivät oikeuta arvonlisäveron vähennykseen?

Kaikki yrityksen ostot eivät oikeuta alv-vähennykseen, vaikka niihin sisältyisi arvonlisävero. Vähennyskelvottomia ovat erityisesti edustuskulut, henkilökunnan yksityiskäyttöön liittyvät hankinnat sekä kulut, jotka kohdistuvat alv-vapaaseen toimintaan.

Yleisimmät vähennyskelvottomat kuluerät ovat:

• Edustuskulut, kuten asiakasillalliset ja lahjat. Edustuskuluihin sisältyvää alv:tä ei saa vähentää lainkaan.
• Henkilökunnan asumis- ja vapaa-ajankulut, kuten mökkivuokrat tai harrastusvälineet, jos ne eivät liity suoraan liiketoimintaan.
• Ajoneuvokulut ja vähennysoikeus. Ajoneuvon tyyppi ja käyttötarkoitus vaikuttavat siihen, miten alv-vähennysoikeus määräytyy. Esimerkiksi henkilöautojen ja pakettiautojen vähennysoikeuteen voi soveltua erilaisia sääntöjä, joten tilanne on aina arvioitava ajoneuvon tyypin ja tosiasiallisen käytön perusteella.
• Kulut, jotka kohdistuvat alv-vapaaseen myyntiin, kuten terveydenhuolto-, koulutus- tai rahoituspalveluihin.
• Puutteelliset tositteet. Verohallinnon vaatimusten mukaan alv-vähennysoikeus edellyttää lainmukaista tositetta, josta käy ilmi myyjän alv-tunnus, veron määrä ja hankinnan luonne.

Vähennyskelvottomaan ostoon sisältyvä alv ei oikeuta alv-vähennykseen, vaan se sisällytetään hankinnan kokonaiskustannukseen — käytännössä se kirjataan osaksi kulua tai aktivoitavaa hankintamenoa hankinnan luonteesta riippuen. Tämä on yleinen kirjanpitovirhe, josta voi seurata veronkorotus tarkastuksessa. Rajanveto vähennyskelpoisuuden ja vähennyskelvottomuuden välillä on käytännössä yksi kirjanpidon vaativimmista kohdista, ja tulkinnanvaraisissa tilanteissa ammattilaisen arvio on korvaamaton.

Tilitoimisto Aarnio on hoitanut suomalaisten yritysten arvonlisäverokysymyksiä vuodesta 1960 lähtien. Aarniolla jokainen asiakas saa oman nimetyn vastuuhenkilön, joka tuntee yrityksen tilanteen ja varmistaa, että alv-ilmoitukset menevät oikein kauden toisensa jälkeen. Tiedämme parempaa taloushallintoa.